UKK

Kiinnostuitko? Tässä kysymyksiä ja vastauksia työn aloittamisen tueksi!

 

1. Mistä konsultin voi löytää? Milloin konsultteja kannattaa käyttää?

Konsulttien käyttö saavutettavuuden asiantuntijoina ja kehittäjinä on oleellista. Valtakunnalliset ja paikkakuntakohtaiset järjestötoimijat ovat usein halukkaita tarjoamaan apunsa sopivien konsulttien löytymiseksi. Ole rohkeasti yhteydessä ja kysy!

Suosittelemme käyttämään konsultteja suunnittelun alusta alkaen ja läpi koko prosessin. TIKSI-hankkeen aikana pohdittiin, olisiko kuvailutulkkauksen konsultin käyttö tehokkainta osissa: alussa, keskellä ja päätteeksi. Kuvailutulkkauksen konsultin käyttö harjoituksissa koko ajan tekee konsultille vaikeaksi seurata kuvailutulkkeen onnistumista, sillä teos tulee sitä enemmän tutuksi, mitä enemmän konsultti paikanpäällä istuu. Toisaalta loppuvaiheessa konsultille voi olla paljonkin käyttöä työskentelyn temmon kiihtyessä.

Viittomakielen konsulttien kohdalla on hyvä muistaa, että viittomakielisen näyttelijän ei tule itsestään selvästi toimia myös viittomakielen konsulttina. Muista siis neuvotella siitä, mitä kenenkin työnkuvaan kuuluu ja minkälaista apua keneltäkin odotetaan. On aina parempi, jos yksi henkilö ei joudu vastaamaan koko yhteisöään vaan keskusteluun osallistuu useampi asiantunteva henkilö!

2. Mistä ja miten viittomakielen tulkkeja tilataan?

Viittomakielisillä henkilöillä on Suomessa lain takaama oikeus tulkkauspalveluiden käyttöön työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Esimerkiksi viittomakielinen näyttelijä tai konsultti siis tilaa itse tulkit Kelan kautta mukaansa. 

Teatteri voi kuitenkin myös tilata tilaisuuksiinsa tulkit itse. 

3. Entä kuka kääntää käsikirjoituksen viittomakielelle?

Kirjoitetun käsikirjoituksen viittomakielelle kääntäminen on oma prosessinsa, jolle kannattaa varata aikaa. Kääntäjänä voi sovitusti toimia viittomakielen konsultti yhdessä viittomakielisen näyttelijän kanssa. Näyttelijältä ei voi kuitenkaan olettaa kokonaista käännöstyötä. Kuten muutkin kielet, viittomakieli on vivahteikas ja kehittyvä, jolloin kääntäminen on kokonaan oma työnsä.

4. Tuottaako luova saavutettavuus paljon lisätyötä?

Luovan saavutettavuuden käyttö osana taiteellista työtä ja tuotannollista työtä vaatii jossain määrin lisää työtä. Prosessien on oltava tarpeeksi pitkiä, jotta asioita ehditään oppia ja asioista ehditään myös poisoppia. On hyvä varata työskentelyyn riittävästi aikaa. Aika on merkittävin lisäresurssi konsulttien käytön lisäksi, joka lisää kustannuksia työskentelyyn.

5. Kuka työn organisoi?

On hyvä, jos teatterissa on yksi henkilö, joka vastaa luovan saavutettavuuden kokonaisuudesta. Ohjaaja on työn ensisijainen johtaja, joten ohjaaja vastaa myös luovan saavutettavuuden ratkaisuista. Tämän lisäksi on kuitenkin tärkeää, että teatterissa on henkilö, joka vastaa ohjaajan apuna luovasta saavutettavuudesta. Kyseisen henkilön on hyvä olla osa työryhmää ja suunnittelua, niin että hän on kokonaan sisällä prosessissa ja valmiina oppimaan uutta. Vastuuhenkilönä voi toimia esim. ohjaajan assistentti, yleisötyöntekijä, teatteripedagogi, tuottaja tai järjestäjä.

Lisäksi on tärkeää, että koko teatteri on luovan saavutettavuuden puolella ja kantamassa vastuuta saavutettavuuden toteutumisesta. Saavutettavuus lävistää teatterin kaikki osastot.